Joita paikoilleen en saanut milloinkaan
Sen jo tiedän miten synnytään ja miten täältä lähdetään
Vaan tärkeintä en tiedä kuitenkaan
Ja taas voin nähdä jokaisen askeleen
Voin nähdä, voin elää ja voin unohtaa
Voin tuntea sen kaiken uudelleen
Heippa!
Terkkuja täältä päin taas, vissiinki on möksötyksen MM-kisat käynnis vaihteeks :--) Ja kaikki vaa johtuu siit et yritän päästä yli ja vähä välttelen.. Tänää oli aika koomista kun yritin olla selkä siihe päin piilos penkillä (< kyllä, tämä melkeen toimi) kunnes rohkenin kattoo ylös päin suoraa yhen kaupan ikkunaa, josta sit se heijastu. Se käveli ohi, sit se katto hetken mua ja sit tuli puhumaa ja kyselee yhest jutust, mihi olin luvannu vähänniiku antaa sille rahaa. Sit en suostunu kertomaa, kelle mä olin jo rahani antanu, nii poikapa otti nokkiinsa tästä :--) Jälkiviisaana mietin että olisin voinu sanoo sille suoraa, et mitä vittua sitä kiinnostaa keiden kautta mä mitäki teen! Mut sit Alli sano et se olis ollu vähä liian ilkeetä. No, nyt se varmaa möksää mulle taas sen pari viikkoa, viimesin möksäys oli sen takii ku kysyin et eiks me voida muka olla vaa kavereita. Auts :--D Mutta mutaaaah, en tiiä! Ollu iha hyvä päivä muuten! Oon nykyää timpan omatunto! + Et lunta on satanu paljon lisää nii se tekee mut iha törkeen onnelliseks :--) En tiiä miks, vihaan lunta, mut nyt tuol on mukavan valosaa ja nättiä! Mut silti on törkeen ikävä kesää ja sitä lämpöö! :( Mut kyl se kesä sit 4 kuukauden pääst rupee vähä jo pilkistelemään! Sitä sit ootellessa ♥ xoxo, retardi ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti